torstai 29. toukokuuta 2014

Kesäinen paluu Rebekka-sarjan pariin.

Rebekka - Konnankoukkuja ja koiruuksia
Tuija Lehtinen
215 s. 
2009 
Otava












Minulla on nyt vähän lukemisen kanssa ongelmia. Mikään kirja ei tunnu toimivan, ei sitten ollenkaan. Onneksi löysin kirjastopinosta tämän Tuija Lehtisen Rebekka-sarjan kirjan, joka lähti vetämään heti.

Rebekka ei ole minään kesänä nähnyt niin paljon sammakoita kuin nyt. Hän miettii, pitäisikö niitä suudella ja saada aikaan prinssi - mutta toisaalta, mitäpä prinssillä tekisi. On kesä ennen kasiluokkaa, ja Rebekka on pestautunut kesäteatteriin, joten puuhaa riittää. Ja paitsi sammakkoja, on myös poikia maisemissa, sillä Rebekkaa seuraavat Jerry ja Saska, jotka kyräilevät samalla toisiaan.

Minä jälleen kerran sanon, miten pidänkään näistä Tuija Lehtisen nuortenkirjoista. Rebekka-sarjaa hieman välttelin pitkään, en tiedä oikein edes itsekään mistä syystä. Ehkä jotenkin kirjan kannet eivät vetäneet puoleensa. Mutta kun olen Rebekkaan tutustunut, niin olen sitä mieltä että hän on oikein mukava ja tutustumisen arvoinen tyttö. Jolle kannatti antaa mahdollisuus.

Joskus voisin pitää Tuija Lehtis-maratonin. Lukea pelkkää Lehtistä, niin nuorten- kuin aikuistenkin kirjoja. Se voisikin olla toteuttamisen arvoista! Tai lukea vaikka viikon pelkkää Lehtistä. Miten en olekaan ennen tällaista keksinyt? Tällä tuotteliaalla ja upealla kirjailijalla on niin laaja tuotanto, että siitä saisi teemaviikon helposti.

Mutta jos kaipaat joskus kepoista ja kesäistä luettavaa, suosittelen Rebekka-sarjaa. Ja jos haluaa tehdä nostalgiahypyn, kirjastosta kannattaa poimia Mirkka-sarjaa. Mutta Tuija Lehtinen, se on nimi joka kannattaa painaa kirjastokäyntejä varten mieleen. Ja myös kirjakauppakäyntejä, sillä tältä naiselta tulee uusi nuortenkirja nyt kesäkuussa!

★★★½

2 kommenttia:

  1. Tuija Lehtinen on kyllä omakin nuoruusvuosien suosikkikirjailija ♥.

    Välillä puskee päälle se, ettei mikään kirja ole oikein mitään, mutta sitten (ja ehkä juuri siksi) puskista tulee joku helmi. Tällä hetkellä luen sellaista, kirja tuli yllättäen vastaan. No, siitä myöhemmin blogissani...

    VastaaPoista
  2. Minun pitäisi edelleen uusintalukea Saraa. Joskus blogisi ansiosta ajatuksen keksin, mutta en ole vielä toteuttanut. Se viimeisin Sara-kirja minulta on kokonaan lukematta.

    VastaaPoista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!