maanantai 30. syyskuuta 2013

Kari Hotakainen: Luonnon laki

Luonnon laki
Kari Hotakainen
282 s. 
2013
Siltala






Arvostelukappale



Kerrottakoon, että olen menossa Helsingin kirjamessuille. Siellä on lukupiirejä, joista olen päättänyt osallistua Kari Hotakaisen Luonnon lakia koskevaan lukupiiriin. En bloggaajana, vaan ihan yleisöstä käsin. Olisin pyytänyt tämän kirjan arvostelukappaleeksi Siltalalta muutenkin, mielenkiinnosta Hotakaisen uutta kirjaa kohtaan, mutta nyt ennen kaikkea on mukavaa että omistan tämän kirjan.

Rautala joutuu auto-onnettomuuteen, vakavaan sellaiseen. Hänet joudutaan ambulanssimiesten voimin kiskomaan ulos tuhoutuneesta autosta, ja suurin osa kerronnasta tapahtuukin sairaalavuoteesta.

Kirjassa on Rautalan lisäksi muitakin keskeisiä henkilöitä: sairaanhoitaja Laura, joka joutuu kuuntelemaan Rautalan puheiden lisäksi monen muun osastolla olevan ihmisen sekavat, mömmöiset puheet. On myös Rautalan isä, Väinö, joka hoitaa omaishoitajana vaimoaan Kerttua ja odottaa pääsevänsä katsomaan Esko Salmista Hamletina teatteriin. Ja Rautalan tytär, Mira, joka on raskaana viimeisillään. Tyttö on myös aktiivinen politiikassa, vihreissä, ja kiistelee isänsä kanssa maailman parannuksesta.

Kuten varmasti kaikki kirjallisuudesta kiinnostuneet ihmiset tietävät, on Hotakainen itse ollut vakavassa auto-onnettomuudessa. Siispä tämä kirja pohjautuu vankasti Hotakaisen omiin kokemuksiin, on jollain tavalla sydänverellä kirjoitettu. Sen aisti, omakohtaisuuden, mutta Hotakainen on myös saanut kirjaansa mukaan sitä samaa lämmintä ja terävää huumoria johon sain tutustua Juoksuhaudantien myötä.

Mutta silti. En epäile hetkeäkään sitä, etteikö tämä kirja antaisi monelle todella paljon, ja monet tästä varmasti pitävät sydämen pohjukoista asti. Minä kuitenkaan en päässyt sisään tähän kirjaan kertaakaan, kertaakaan ei tullut sellaista tunnetta etten malttaisi mennä nukkumaan, tehdä jotain muuta, laskea kirjaa käsistäni. Tein siis kaikkea muuta - maltoin laskea kirjan käsistäni. Moneen kertaan.

Minuun kyllä puree Hotakaisen huumori. Jos se nyt ei aivan nauramaan saa, niin se saa silti hymyilemään. Ja niin kuin tokaisin kirjaa lukiessani "Tämä mies on nero". Sitä nimittäin Kari Hotakainen on, vaikken tähän kirjaan sisään päässytkään. Valitettavasti.

★★★

4 kommenttia:

  1. Jonkun aikaa sitten luin tämän ja pidin, mutta ei tämä Juoksuhaudantien sfääreihin yltänyt. Tosin musta Juoksuhaudantie on aivan parhaita kotimaisia kirjoja ikinä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juoksuhaudantie oli loistava! Minulla odottaa vielä Ihmisen osa lukemista, sekin on lainassa vanhemmilta niin kuin Juoksuhaudantie oli (äitini on Hotakaisen fani) mutta tämä kirja hiipui väähn kohti loppua. Ei jaksanut enää kunnolla tarttua.

      Poista
  2. Juoksuhaudantie on hyvä, samoin Ihmisen osa. Minusta tämä Luonnon laki kertoo todella hyvin siitä, miten rikki mennyt on hurmiossa eloonjäämisestään ja siitä, että hänet saadaan korjattua. Se kuvaa myös hyvin tämän hetken kolmea sukupolvea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kuvaa, tämähän tosiaan on myös sukupolviromaani. Hotakainen on taitava ihmiskuvaaja.

      Poista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!