lauantai 21. tammikuuta 2017

Kata Melander: Älä irrota

Älä irrota
Kata Melander
228 s. 
2017
Type and Tell









Ostettu


Viime vuoden aikana tutustuin twitterissä erääseen tavattoman ihanaan naiseen, tämän kevään esikoiskirjailijaan Kata Melanderiin. Luin sosiaalisessa mediassa pieniä otteita hänen tulevasta kirjastaan, ihastuin Katan tyyliin kirjailijana ja tutustuin häneen paremmin. Eilen koitti se päivä jolloin Älä irrota viimein julkaistiin ja se tipahti minunkin postiluukustani - valitettavasti en päässyt kirjan julkkareihin, mutta elin hengessä mukana kotisohvalla.

Siitä huolimatta että pidän Katasta tavattoman paljon ihmisenä, tulevat sanani hänen esikoisromaanistaan täydestä sydämestä ja aidosti. Lupaan sen.

Älä irrota on romaani kivusta ja rakkaudesta. Se kertoo Saarasta ja Petteristä jotka löytävät toisensa ja rakastuvat - esteistä huolimatta. Saara elää omassa vankilassaan, vankilassa joka on nimeltään kipu. Elämä ei ole helppoa kun joutuu taistelemaan alituiseen omien kipukohtaustensa kanssa ja yrittää silti olla jotain muutakin kuin pelkkää kipua. Sitten tulee Petteri joka tuo Saaran elämään annoksen kauneutta ja rakkautta. Mutta onko rakkauden tiellä silti liikaa esteitä?

En itke usein kirjaa lukiessani. En ole muutenkaan tätä nykyään mikään itkuherkkä, mutta voi miten itkinkään tätä kirjaa lukiessani. Silmäni kostuivat kerran jos toisenkin ja kirjan lopussa kyyneleet valuivat valtoimenaan - tunnustan parkuneeni oikein kunnolla. Voi miten hyvää se tekikään, se oli puhdistavaa ja jollain tavalla kaunista itkua, ihan niin kuin Kata Melanderin teksti. Älä irrota on samanlainen romaani kuin minun itkuni: se on tavattoman kaunis ja puhdistava. Lisäksi se on kirja joka koskettaa varmasti jokaista joka siihen tarttuu - se on kirja jota ei oikein voi laskea käsistään.

Ja miten aito Älä irrota onkaan. En voi kuin arvailla paljonko tämä ihana esikoiskirjailija on antanut itsestään kirjalle mutta minä esitin kirjaa lukiessani omia arvauksiani ja itkin yhä enemmän. Tämä toi entistä vahvemmaksi tunteen siitä että Kata on todella rohkea ja ihailtavan vahva nainen - hyvä esimerkki monelle. 

Vaikka Kata Melanderilla on kirjassaan kaksi kertojaa, Saara ja Petteri, jäi Petteri minulle kaukaisemmaksi. Kirjalle on toki rikkaus että hänellä on myös kertojan rooli, mutta minä elin niin vahvasti Saaran puolta tarinasta että Petteri oli minulle... kaukaisempi. Hänen osansa kertojana ainoastaan tuki minulle Saaran tarinaa, vahvisti sitä mitä Saaralle tapahtuu. Mutta hienosti vahvistikin.

Tahtoisin kysyä Katalta niin montaa asiaa kirjasta, on niin paljon mitä mietin illalla kirjan kansien sulkemisen jälkeen. Toivon kovasti että saan haastatella häntä kirjasta ja kirjoittamisesta Kirjailijakuvia -sarjaan, sillä hän todellakin sopisi sarjaan. Pitäkää peukkuja että tekin saatte lukea Katan haastattelun lähikuukausina!

Kenelle Älä irrota sopii luettavaksi? Kaikille jotka rakastavat hyvää, kaunista kerrontaa. Kaikille, jotka uskaltavat lukea kirjan joka menee tunteisiin, menee ihon alle ja sukeltaa kyynelkanaviin. Kaikille, jotka uskaltavat rakastua kirjaan.

P.S. Kata, haluan omistaa sinulle erään kappaleen. Haluan omistaa sinulle Elastisen kappaleen Eteen ja ylös, kuuntele se vaikket olisikaan räpin ystävä (en minäkään ole): "Katse eteen ja suupielet ylöspäin, teen vastoinkäymisistä voimaa. Katse eteen ja suupielet ylöspäin, antaa tulla, kestän kyllä, periks en tuu antamaan.".

Älä irrota aloittaa #satasuomalaista2017 -haasteen, eli on numero 1. 

10 kommenttia:

  1. Olipa sellainen kirjan kuvaus, että lukeahan tämä pitää ehdottomasti! Kiitos kun vinkkasit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arja, ihanaa! Olen lähestulkoon varma että tulet pitämään tästä <3

      Poista
  2. Tämän kirjan haluan lukea! Hyvä kirjan kuvaus ja tuo Elastinen sopii vielä niin mainiosti tähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anneli, saat ilman muuta kirjan luettavaksi! Elastisen biisi sopii monen tilanteeseen hyvin, mutta jotenkin erityisesti tähän <3

      Poista
  3. Tämä oli kyllä hieno romaani. Hyvin kirjoitettu, koskettava, ajatteluttava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, sinulla olikin ihana bloggaus kirjasta. Tämä herätti tosiaan ajatuksia <3

      Poista
  4. Voi, tämän haluan lukea! Kirjoitat kauniisti Melanderin romaanista, Krista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maria <3 Olen varma että sinäkin pitäisit tästä!

      Poista
  5. Kyllä, tämä Katan kirja on niin rohkea, aito ja koskettava. Liikutuin myös varsinkin lopussa, ne kirjeet. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuomas, ihanaa että sinäkin luit tämän. Ne kirjeet olivat tosiaan kauniita <3

      Poista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!