sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Lukujumista lukumaratoniin.







Vaikka minun mielestäni ihmisen elämän parasta aikaa ovat perjantai- ja lauantai-illat, niin kyllä sunnuntaitkin ovat aika mukavia. Pelkkää lekottelua! Olisin halunnut aamulla nukkua pidempään, mutta jokin sisälläni päätti ettei unta enää riitäkään.

Sitten sain idean! Kun kerran olen nyt parantunut lukujumistani, niin miksen juhlistaisi sitä pitämällä tämän sunnuntain kunniaksi lukumaratonin! Jipii! Eli laitan Piiraan maun makean (josta haluan nauttia jokin muu päivä) syrjään hetkeksi, ja keskityn tuon pinon kirjoihin. Löytyy nuortenkirjoja ja löytyy peruskaunoa, mutta varmasti hyvää luettavaa.

Onko jotain erityistä mitä tuosta pinosta suosittelisit?

Toki, niin kuin tapanani on ollut, päivittelen tänne blogin puolelle miten maraton etenee, ja tottakai myös blogin Facebook sivulle.

Toivottavasti lukufiilistä löytyy!

12.50.

Niinhän siinä sitten kävi, että lukumaratonini aamupäivästä meni pari tuntia unten mailla. Yhtäkkiä alkoi väsyttää armottomasti, olinhan herännyt kohtalaisen aikaisin, ja tuntui hyvältä ajatukselta ottaa päiväunet. Siispä nukuin pari tuntia, söin ihanan makuista bataatti-porkkanasosekeittoa, ja vasta sitten luin loppuun aamulla aloittamani Veera Salmen Kaikki kevään merkit.

Arvostelukappaleeksi saamani Salmen kauniin näköisen teoksen olin jo kerran ehtinyt aloittaa, mutta se ei ilmeisesti ollut vedonnut sen hetkisiin tunteisiini. Nyt vetosi, Kaikki kevään merkit oli juuri sopiva kirja lukumaratonille! Vain hippusen yli 200 sivua, ja paljon sisältöä. Minä ihastuin!

Maraton pinossani on toinenkin Salmen teos, nimittäin tuota Puluboi sarjaa. Odotan sitä kovasti, sillä olen kuullut siitä hyvää.

Mutta nyt, eikun jatkamaan. Sivuja siis tähän mennessä 234.

18.35.

Ei ole ennallaan tämä entinen himomaratoonari lukutoukka. Siinä missä ennen luin viisikin kirjaa maratonin aikana, on saldoni tämän päivän osalta kaksi tähän mennessä. Veera Salmen Kaikki kevään merkit vaati täyden keskittymisen ja paneutumisen, mutta olin luullut selviäväni Tuija Lehtisen Morsiuskamarista nopeammin.

Mutta ei Tuija Lehtinen petä, taaskaan. En ole pitkään aikaan lukenut tältä ihanalta kirjailija ladylta aikuisten kirjoja, mutta nyt löysin kirjaston juuri palautetuista viime vuonna ilmestyneen Morsiuskamarin. Ja olipa ihana viettää sunnuntaipäivää tämän kirjan kanssa! Nautin.

Morsiuskamarissa oli sivuja 268, joten yhteissivumäärä on 502. Ei päätä huimaa, mutta jotain kuitenkin.

Tähän jätän tämän maratonin tällä kertaa, sillä jo vajaan tunnin kuluttua alkaa Vino Show, jota aion silmäillä. Ja ei, en ilman kirjaa vietä kyllä iltaa siltikään. :)

3 kommenttia:

  1. En oo itse lukenut tosta pinosta muita kun Me rosvolat, joka oli ihan kiva. Aavikkohaukasta oon lukenu ylistäviä arvioita, mutta en oo vielä saanut luetuksi. :)

    VastaaPoista
  2. Peuraan olis ittelläni tarkoitus seuraavaksi tarttua. Kuulostaa takakannen perusteella sen verran hyvältä kokonaisuudelta, vahvalta aiheelta, vahva kirjailija.

    VastaaPoista
  3. Minä olin tänään kirjamessuilemassa, mutta sinullakin on näköjään ollut kirjaisa päivä. Hyvää maratonin jatkoa! :)

    VastaaPoista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!