perjantai 1. maaliskuuta 2013

Terhi Rannela: Amsterdam, Anne F. ja minä

Amsterdam, Anne F ja minä
Terhi Rannela
198 s. 
2008











Nuortenkirja viikko jatkuu, moneen kertaan lukemallani Terhi Rannelan matkailua käsittelevän Kertusta ja Mirasta kertovan sarjan aloitus teoksella. Vai voiko nuortenkirjoja teoksiksi sanoa? Minun mielestäni, tavallaan ainakin, kyllä voi. Tykkään näistä kirjoista, tykkään ihan tosissani. Terhi Rannela on yksi suosikeistani, mitä tulee nuortenkirjojen kirjoittajiin, ensimmäiset kirjat kuten Puhdas valkoinen ei niinkään kolahda, mutta nämä myöhemmät ovat kyllä hyvää luettavaa. Matkakuume valtaa mielen!

Kirjan päähenkilö 15-vuotias Kerttu, joka on loukussa seksuaalisuutensa ja ihmissuhteiden kanssa. Hän on juuri eronnut Mirasta, jättänyt tämän tekstiviestillä, ja on nyt ihastunut Jimiin, johon on netin kautta tutustunut. Kuitenkin ikävä Miraa kohtaan on mielessä koko ajan, ja jokainen asia tuntuu muistuttavan Mirasta. Mitä pitäisi tehdä? Onneksi Kerttu pääsee pois tutuista maisemista viikon ajaksi, kun hän matkustaa kirjailija äitinsä kanssa viikoksi Amsterdamiin viettämään syyslomaa. Kirja onkin osaltaan ihastuttavaa matkakuvausta, ja todellakin sai aikaan matkakuumeen, olisi ihana matkustaa Amsterdamiin.

Suljen silmäni ja nojaan taaksepäin, kun kone kiihdyttää täyteen vauhtiin. Joka kerta tässä tilanteessa päässäni alkaa soida Ultra Bran vana biisi Helsinki-Vantaa, jonka kuulin kerran lentokentällä "Fokkeri kääntyy, rata on vapaa, suihkari nousee." Vauhti nopeutuu nopeutumistaan, kunnes kiihtyy niin kovaksi, että puristan käsinojia ja jauhan samaan aikaan purkkaa maanisella vimmalla. Ja sitten - pam - ilmassa! Lennon vastenmielisin hetki. Kone on hetken aikaa täysin käsittämättömässä kulmassa, niin vinossa, että liukuisin koneen takaosaan, ellei minua olisi ovelasti kytketty turvavöihin. Ja pian, mutta silti liian hitaasti, vaakasuorassa, melkein 10 000 metrissä. Vatsassa sieppaa, oksettaa, varmistan, että pussi on käsien ulottuvilla.

Kirjassa on siis matkakuvausta, ihmissuhdesotkuja, seksuaalipohdintaa sekä niiden lisäksi musiikki asiaa, ja paljon puhetta Anne Frankin päiväkirjasta, senhän jo nimestäkin huomaa. Hienosti on Rannela kuvannut Kertun elämää, pystyin jotenkin sieluni silmin näkemään millainen Kerttu oikeasti on, ja millainen Mira on, hänestä olen jo aiemmilla lukukerroilla luonut selkeän kuvan. Myös tämä seksuaaliosio, "lesbo, bi vai hetero"mietinnät on hienosti ja pitkälle pohdittuja.

Nuortenkirja viikolla tulen lukemaan muutakin Rannelaa, varmaankin ainakin Scarlettin puvussa - kirjan.

****

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!